perjantai 11. elokuuta 2017

Islanti x 5 - luonnonihmeet

Vietin kesälomani toisesta osasta viisi päivää ja neljä yötä Islannissa siskoni kanssa. Matka oli ikimuistoinen ja upea kaikin puolin, joten ajattelin tehdä reissusta kolmen postauksen sarjan. Jaan jokaisessa postauksissa kuvia liittyen tiettyyn osa-alueeseen. Pienoisen pohdinnan jälkeen jaoin postaukset teemoihin: luonnonihmeet, ruokailut sekä mieleenpainuvimmat hetket. Jaan jokaiseen teemaan liittyen viisi kuvaa ja kerron tarinat niiden takaa.

Ensimmäisessä osassa hypätään luonnonihmeisiin, joita Islannissa tuli automatkalla vastaan lähes jokaisen kulman takaa. Vuoria, vesiputouksia, kuumia lähteitä, jäätiköitä (kunnolla ei jäätiköille asti keretty, joten niitä ei valitettavasti näy tässä postauksessa), laavapeltoja ja merimaisemaa. On häkellyttävää, miten näin pieneen saareen mahtuu niin monta eri maisemaa. Yhden poikkeuksen tosin pistin merkille näin suomalaisena matkailijana: puita ei näkynyt missään.

Tämän postauksen viisi kuvaa oli äärimmäisen vaikea valita, sillä upeita maisemia tuli matkan varrella vastaan niin paljon. Yritin poimia viisi, jotka kuvaavat mahdollisimman monipuolisesti reissumme näkymiä.


1. Geysir ja kumppanit


Geysirilla, kenties Islannin tunnetuimmalla nähtävyydellä, pysähdyimme heti toisena päivänä. Odotin yhtä kuumaa lähdettä, mutta Geysirin alueella olikin paljon enemmän nähtävää. Geysirille johtavan polun varrelta löytyi pikkupuroja, joiden vesi oli 80-100 asteista, suloisesti kupliva pikku-Geysir sekä aktiivinen kuuma lähde, joka purkautui ilmaan noin viiden minuutin välein (purkauksen jälkeinen usva näkyy kuvassa taustalla). Luulin tuon ison suihkauksen olevan itse Geysir, mutta se olikin taaempana, epäaktiivisena, joskin silti vaikuttavana. 

Eniten minut kuitenkin yllätti kuvassa näkyvät pienet "lammet", jotka jatkuivat jonnekin syvälle maan syövereihin ja joiden vesi oli sinisempää kuin olen koskaan nähnyt. 


2. Massiivinen Gullfoss


Gullfoss oli ensimmäinen vesiputous, jonka näimme. Ellei lasketa Þingvellirin kansallispuistossa ollutta noin 15 metrin vesiputousta, jonka äärellä söimme eväämme. "Onko se Gullfoss isompi kuin se kansallispuistossa ollut?" kysyin siskoltani. Joo, oli se hieman. 

Kapusimme portaat ylös näköalatasanteelle, jossa aukesi Islannissakin ainutlaatuinen kahden vesiputouksen kombo. Tätä katsellessa tunsi itsensä aika pieneksi olennoksi tällä maapallolla.


3. Atlantin läpi Etelämantereelle


Roadtrippimme eteläisin kohta: Islannille tyypillinen musta hiekkaranta (johtuen vulkaanisesta maaperästä), josta näkymä Atlantille. Vuorien ja vesiputousten jälkeen tämä oli yllättävän harmoninen ja äärettömiin fiiliksiin vetävä näkymä. Jos tästä kohtaa lähtisi laivalla kohti etelää, tulisi seuraavaksi vastaan Etelämanner. Siinäpä ajatus.


4. Kirkjufell & Kirkjufellfoss


Maailman viidenneksi kuvatuin vuori ja vesiputous samassa kuvassa. Kyllä kalpenee ihmisten rakennelmat siihen verrattuna, mitä tuuli ja mannerten liikkeet (ja kaikki muut maantieteelliset asiat, joista en tiedä) saavat itsekseen aikaan. Tämän vuoren juurella on myös pieni 872 asukkaan kylä, Grundarfjörður, jossa pysähdyimme matkan varrella.

PS. Tuo kuvan keskellä näkyvä tyyppi niin rikkoi sääntöjä ja kiipesi taaempana näkyvän köyden yli kuvaa varten. 


5. Kerrostulivuori Snæfellsjökull


Läntisin kohta reissullamme: Snæfellsnesin niemimaa, jonka nimikkonähtävyys on 700 000 vuotta vanha ja 1448 metriä korkea kerrostulivuori Snæfellsjökull. Tulivuoren päältä löytyy myös jäätikkö. Tämä oli aika surrealistinen näky, vuoren reunama näytti aivan usvaiselta, kuin sitä olisi Photoshopilla blurrattu. Vuoren pinta muistutti enemmänkin vaahtoa tai hämäkinseittiä kuin kiveä (kuivunutta laavaa?). Tästä kun kääntäisi kameran ympäri, takaa paljastuisi jälleen Atlantti. Aika paljon nähtävää yhdeltä seisomalta. 

***

Vieläkin menee pää ihan pyörälle, kun näitä maisemia pohtii. Eikä mikään näistä täysin ikuistu kameralle, joka ei oikein anna oikeutta sille, kuinka upeita nämä luonnonihmeet todellisuudessa olivat. Suosittelen vierailua paikan päällä.

Seuraavaksi vuorossa Islannin ruokailuja, joista löytyykin sitten variaatiota joka lähtöön. Palataan pian!

Terveisin,
Katja

2 kommenttia:

  1. Ystäväni oli juuri äskettäin Islannissa kaksi ja puoli viikkoa! Paluunsa jälkeen hän näytteli mulle läjäpäin kuvia ja pystyin vain ihailemaan sitä luonnon kauneutta. Islannissa olisi kiva piipahtaa joskus itsekin! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, kaksi ja puoli viikkoa - siinä on ehtinyt nähdä varmaan uskomattoman paljon! Islanti on ehdottomasti vierailun arvoinen paikka, niin erilaista luontoa ja kuitenkin niin lähellä. :) Kiitos kommentistasi!

      Poista